Suomen Huvijärjestäjien
Keskusliitto ry
Liiton tarkoitus
Suomen Huvijärjestäjien Keskusliitto ry:n tarkoituksena on
sääntöjen 2§:n mukaan olla yhdyssiteenä niiden
Suomessa toimivien yhdistysrekisteriin merkittyjen yhdistysten, urheuiluseurojen,
liittojen sekä yksityishenkilöiden ja kaupparekisteriin merkittyjen
yhteisöjen välillä, jotka sääntöjen edellyttämin
tavoin järjestävät huvitilaisuuksia ja muita niihin verrattavia
tapahtumia sekä valvoa jäsenkuntansa yleisiä ja yhteisiä
etuja. Liiton tarkoituksena on jäseniensä toiminnan kaikinpuolinen
edistäminen ja tukeminen neuvoin ja ohjein ko. tilaisuuksien järjestämiseen
liittyvissä kysymyksissä.
Toimintasäännöt
Liiton nimi, kotipaikka ja tarkoitus
1§
Yhdistyksen, jota näissä säännöissä nimitetään
liitoksi nimi on Suomen Huvijärjestäjien Keskusliitto ry. ja
kotipaikka Helsingin kaupunki Uudenmaan läänissä.
2§
Liiton tarkoituksena on olla yhdyssiteenä niiden Suomessa toimivien
yhdistysrekisteriin merkittyjen yhdistysten, urheiluseurojen, liittojen
sekä yksityishenkilöiden ja kaupparekisteriin merkittyjen yhteisöjen
välillä, jotka näiden sääntöjen edellyttämin
tavoin järjestävät huvitilaisuuksia ja muita niihin verrattavia
tapahtumia sekä valvoa jäsenkuntansa yleisiä ja yhteisiä
etuja.
Liiton tarkoituksena on jäseniensä toiminnan kaikinpuolinen
edistäminen ja tukeminen neuvoin ja ohjein huvitilaisuuksien ja muiden
niihin verrattavien tilaisuuksien järjestämiseen liittyvissä
kysymyksissä.
Liitto pyrkii kohottamaan esitettävien ohjelmien laatua ja tasoa.
3§
Edellisessä pykälässä mainittua tarkoitustaan liitto
pyrkii toteuttamaan:
1) tekemällä huvitilaisuuksia järjestävien jäsentensä
keskuudessa käytännöllistä neuvonta- ja ohjaustyötä;
2) opastamalla jäsenyhdistyksiään tarkoitustenmukaisten
huvipaikkojen suunnittelussa;
3) neuvottelemalla viranomaisten ja eri etupiirien kanssa huvitilaisuuksien
järjestämiseen liittyvistä kysymyksistä, kuten verotuksesta,
tekijänoikeus- ja esiintymiskorvauksista;
4) harjoittamalla huvitoimintaa käsittelevän kirjallisuuden
, ohjelehtisten ja muiden painotuotteiden julkaisutoimintaa;
5) seuraamaan alalla tapahtuvaa kehitystä;
6) toimintansa tukemiseksi liitto voi omistaa ja hallita toimintaansa
varten tarvitsemiaan kiinteistöjä, ottaa vastaan testamentteja
lahjoituksia sekä asianomaisen luvan saatuaan järjestää
tanssi- ja konserttitilaisuuksia, harjoittaan kahvila- ja ravintolaliikettä,
elokuvatoimintaa, muistoesineiden ja huvitoiminnan tarvikkeiden myyntiä
sekä toimeenpanna arpajaisia ja rahankeräyksiä.
Liiton tarkoituksena ei ole voiton tai muun taloudellisen ansion hankkiminen
siihen osallistujille eikä sen toiminta saa muutenkaan muodostua
pääasiallisesti taloudelliseksi.
4§
Liiton virallinen kieli on Suomi.
5§
Liiton jäseniksi voivat päästä yhdistysrekisteriin
merkityt yhdistykset, säätiörekisteriin merkityt säätiöt
sekä kaupparekisteriin merkityt yhteisöt jotka liittojohtokunta
on hyväksynyt .Anomuksesta myös yksityiset henkilöt voidaan
hyväksyä liiton jäseniksi liittojohtokunnan päätöksellä.
Jäseneksi pyrkivän on jätettävä liittojohtokunnalle
kirjallinen jäsenanomus, johon on liitettävä ote yhdistys-,
säätiö- tai kaupparekisteristä ja yksityisen henkilön
osalta virkatodistus.
Jäsenet suorittavat kalenterivuosittain helmikuun loppuun mennessä
liitolle varsinaisen liittokokouksen määräämän
jäsenmaksun. Jäsenmaksu on kaikille samansuuruinen ja se on
suoritettava täydeltä kalenterivuodelta, vaikka liittyminen
tai eroaminen tapahtuisikin keskellä vuotta.
6§
Liiton jäsenten tulee ennen maaliskuun 1.päivää lähettää
liitolle sen vaatimat tiedot vuoden toiminnasta.
7§
Liiton jäsen on oikeutettu eroamaan liitosta kolmen ( 3 ) kuukauden
kuluttua siitä, kun jäsen on tästä kirjallisesti ilmoittanut
liittojohtokunnalle tai puheenjohtajalle taikka suullisesti liittokokouksen
pöytäkirjaan. Jäsen, joka todistettavasti vahingoittaa
liiton toimintaa tai toiminnallaan liitossa tai sen ulkopuolella estää
liiton päämäärien toteuttamista taikka laiminlyö
jäsenmaksunsa yli kolme(3) kuukautta sen erääntymisestä,
voi liittojohtokunta erottaa.
Jäsenellä on oikeus saattaa erottamista koskeva liittojohtokunnan
päätös liiton kokouksen tutkittavaksi ilmoittamalla siitä
liiton puheenjohtajalle kolmekymmenen (30) päivän kuluessa erottamispäätöksestä
tiedon saatuaan. Tämän ilmoituksen perusteella liitojohtokunta
on velvollinen ottamaan erottamista koskevan asian esille liiton kokouksessa,
joka asian lopullisesti päättää.
8§
Henkilöitä, jotka jatkuvasti pitemmän aikaa tai muuten
ovat toiminnallaan erikoisessa määrin edistäneet liiton
tarkoitusperien toteuttamista, voidaan liitokokouksen päätöksellä
kutsua liiton kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi taikka heille
voidaan liittojohtokunnan päätöksellä antaa liiton
ansiomerkki.
9§
Liiton toimintaelimet
Liiton toimintaelimiä ovat liitokokous ja liittojohtokunta.
10§
Liittokokous
Varsinainen liittokokous pidetään kaki kertaa vuodessa;
kevätkokous huhti- toukokuussa ja syyskokous loka- marraskuussa liitojohtokunnan
lähemmin määräämänä aikana ja paikassa.
Kokouskutsu on lähetettävä kirjeelliseti vähintään
neljätoista (14) vuorokautta ennen kokousta.
Ylimääräinen liittokokous voidaan pitää, jos
liittojohtokunta niin päättää tai vähintään
1/10 liiton jäsenistä sitä jonkin määrätyn
asian käsittelemiseksi kirjallisesti vaatii. Kokouskutsu on tällöin
lähetettävä kirjeellisesti vähintään kahden
kuukauden kuluessa siitä , kun jäsenten vaatimus on esitetty,
kuitenkin viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta.
Liittokokouksissa äänioikeus on niillä jäsenillä
jotka ovat suorittaneet jäsenmaksunsa sääntöjen edellyttämällä
tavalla. Jokainen jäsen voi käyttää vain yhtä
ääntä . Edustajien tulee olla liittoon kuuluvan edustamansa
yhdistyksen tai säätiön jäseniä ja kaupparekisteriin
merkityn yhteisön johtoon kuuluvia , eivätkä he voi edustaa
useampaa kuin yhtä jäsentä. Henkilöjäsenten tulee
olla edustettuna joko henkilökohtaisesti tai laillisesti valtuuttamansa
asiamiehen kautta.
Liittojohtokunnan jäsenillä on äänioikeus ainoastaan
mikäli heidät on valittu edustajiksi, muussa tapauksessa läsnäolo-
ja puheoikeus. Muiden osanottajien läsnäolo- ja puheoikeudesta
päättää liittokokous.
11§
Liiton kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat;
1) suoritetaan edustajien valtakirjojen tarkastus, todetaan liittojohtokunnan
jäsenten läsnäolo ja päätetään muiden
osanottajien läsnäolo- ja puheoikeudesta;
2) todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus;
3) valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa
ja muut kokousvirkailijat;
4) esitetään liiton vuosikertomus edelliseltä toimintavuodelta
ja päätetään siitä;
5) esitetään liiton tilikertomus ja tilintarkastajien sen johdosta
antama lausunto sekä vahvistetaan tilinpäätös;
6) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä
liittojohtokunnalle;
7) keskustellaan ja päätetään jäsenten kokoukselle
esittämistä asioista, ottaen kuitenkin huomioon yhdistyslain
14 § määräykset. Jäsenten esittämät
asiat on viimeistään maaliskuun 15. päivään mennessä
kirjallisesti jätettävä johtokunnalle. Mikäli yksimielisesti
päätetään, voidaan käsitellä, myös
jäsenten kokouksessa esittämiä asioita;
8) käsitellään esityslistalla olevat muut liittojohtokunnan
esittämät asiat, kuitenkin huomioon ottaen yhdistyslain 14 §:n
määräykset
Liiton syyskokouksessa käsitellään
1) suoritetaan edustajien valtakirjojen tarkastus, todetaan liittojohtokunnan
jäsenten läsnäolo
ja päätetään muiden osanottajien läsnäolo-
ja puheoikeudesta;
2) todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus ;
3) valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa
ja muut kokousvirkailijat;
4) Päätetään seuraavan toimintavuoden toimintasuunnitelmasta
ja talousarviosta liittojohtokunnan esityksen perusteella;
5) määrätään liitojohtokunnan jäsenten matkakulujen
korvausperusteet;
6) määrätään tilintarkastajille mahdollisesti
maksettavien palkkioiden suuruus;
7) määrätään liittymis- ja vuosimaksujen suuruus
8) valitaan liittojohtokunnan puheenjohtaja, jota kutsutaan myös
liiton puheenjohtajaksi, kahta seuraavaa toimintavuotta varten;
9) valitaan liittojohtokunnan jäsenet erovuorossa olevien tilalle
kahta seuraavaa toimintavuotta varten. Johtokuntaa valittaessa on pyrittävä
valitsemaan jäseniä mahdollisimman laajalta alueelta.
10) valitaan kakis tilintarkastajaa ja heille kaksi varamiestä seuraamaan
ja tarkastamaan seuraavan toimintavuoden tilejä ja toimintaa;
11) keskustellaan ja päätetään jäsenten kokoukselle
esittämistä asioista, ottaen kuitenkin huomioon yhdistyslain
14 §:n määräykset .Jäsenten esittämät
asiat on viimeistään syyskuun 15. päivään mennessä
jätettävä kirjallisesti johtokunnalle. Mikäli yksimielisesti
päätetään, voidaan käsitellä myös jäsenten
kokouksessa esittämiä asioita;
12) käsitellään esityslistalla olevat muut liittojohtokunnan
esittämät asiat, kuitenkin huomioon ottaen yhdistyslain 14§:n
määräykset.
12§
Liittokokous vahvistaa liiton kunniajäsen- ja ansiomerkkisäännöt.
13§
Liittojohtokunta
Liittoa edustaa sen lainmukaisena hallituksena liittojohtokunta. Liittojohtokuntaan
kuluu puheenjohtaja ja kymmenen jäsentä. Liittojohtokunnan jäsenistä
enintään kaksi voi edustaa liiton kauppa- tai säätiörekisteriin
merkittyjä yhteisöjä tai henkilöjäseniä.
Puheenjohtaja valitaan syyskokouksessa kahta seuraavaa toimivuotta varten.
Liittojohtokunnan jäsenet valitaan edellämainitussa kokouksessa
myös kahdeksi vuodeksi kerrallaan ja on heistä vuosittain puolet
erovuorossa, ensi kerralla arvan perusteella, sitten vuoron mukaan.
14§
Liittojohtokunta kokoontuu puheenjohtajansa tai varapuheenjohtajansa kutsusta
tai jos vähintään neljä johtokunnan jäsentä
kirjallisesti niin vaatii. Liittojohtokunta on päätösvaltainen,
kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään neljä
jäsentä on kokouksessa saapuvilla. Liittojohtokunnan käsittelemät
asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä.
Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni,
vaaleissa arpa.
15§
Liittojohtokunta valitsee
1) jäsentensä keskuudesta itselleen varapuheenjohtajan sekä
tarpeen vaatiessa
2) enintään viisihenkisen työvaliokunnan
3) muut tarpeelliset valiokunnat ja virkailijat asioiden valmistelemista
ja hoitamista varten.
Työ- ja muut valiokunnat toimivat liittojohtokunnan alaisina ja valvonnassa.
16§
Liittojohtokunta toimii liiton toimeenpanevana elimenä hoitaen liiton
asiat, lain, näiden sääntöjen ja liittokokousten päätösten
ja yhdistyslain mukaisesti.
Liittojohtokunnan tulee:
1) hyväksyä ja erottaa tarvittaessa liiton jäsenet ja pitää
jäsenluetteloa;
2) laatia liiton ja muiden yhteisöjen väliset sopimukset ja
esitellä ne liittokokoukselle tarpeen vaatiessa hyväksyttäväksi;
3) kutsua koolle liittokokoukset, valmistaa niille esitettävät
asiat ja toimeenpanna niiden päätökset,
4) hoitaa liiton omaisuutta ja pitää siitä ynnä liiton
tuloista ja menoista täydellistä kirjanpitoa sekä laatia
vuosi- ja tilikertomus ja talousarvio seuraavalle vuodelle;
5) toimia välittäjänä jäsenten keskinäisiä
riitakysymyksiä ratkaistaessa;
6) kaikin tavoin valvoa, ohjata ja edistää liiton tarkoitusperien
mukaista toimintaa;
7) ottaa palvelukseen ja erottaa liiton toimihenkilöt, määritellä
heidän tehtävänsä ja sopia heidän palkoistaan
ja muista eduistaan.
17§
Liiton nimen merkitsevät liittojohtokunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja
jompikumpi yhdessä sihteerin tai jonkun muun liiton toimihenkilön
kanssa, jolle liittojohtokunta on myöntänyt nimenkirjoitusoikeuden.
18§
Tilintarkastus
Liiton toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi. Liiton tilit jätetään
vuosikertomuksen, pöytäkirjojen ym. asiakirjojen kanssa viimeistään
maaliskuun 1. päivään mennessä liiton tilintarkastajille,
joiden tulee viimeistään huhtikuun 1. päivään
mennessä jättää tilintarkastuslausuntonsa liittojohtokunnalle.
19§
Sääntöjen muuttaminen ja liiton purkaminen
Näiden sääntöjen muuttamista tai liiton purkamista
koskeva päätös on , ollakseen pätevä, tehtävä
liittokokouksessa. Päätös astuu voimaan, jos muutosta tai
purkamista on kannattanut vähintään 2/3 äänestyksessä
annetusta äänimäärästä.
20§
Jos liitto puretaan, käytetään varat purkamispäätöksen
tehneen kokouksen päättämällä tavalla huvitilaisuuksien
järjestämiseen liittyvien kysymysten edistämiseksi.
Historiaa
Suomen Huvijärjestäjien Keskusliitto ry perustettiin 25.11.1968
Ruovedellä, jossa perustamisasiakirjan allekirjoittivat Alastaron
Urheilijat ry, Punkalaitumen Kunto ry ja Loimaan Jankko ry. Läsnä
oli 49 kokousedustajaa kahdestakymmenestäviidesta yhdistyksestä.
Liitto perustettiin tuolloin aatteellisia yhdistyksiä varten. Sääntömuutoksella
vuonna 2000 mahdollistettiin myös yksityishenkilöiden ja yhteisöjen
jäsenyys.
Saavutuksia
Liiton toiminta on vuosien varrella ollut moninaista. Tärkeimpinä
niistä mainittakoon:
- Toiminnan käynnistäminen huviveron (25 % lipputuloista)
poistaminen. Vero poistui vuonna 1981.
- Sopimukset Teosto ry:n ja Gramex ry:n kanssa.
- Vaikuttaminen yhteisen käytännön saamiseksi huvipaikkojen
järjestyksenpitoon.
- Vaikuttaminen huvitoiminnan yleisten edellytysten kohentamiseen.
- Alueellisten kokousten ja luentotilaisuuksien järjestäminen
jäsenistölle.
Tulevaisuus
Liiton perusvoiman, laajapohjaisuuden säilyttäminen ja vahvistaminen
on tuloksellisen toiminnan tae myös tulevaisuutta ajatellen. Vahvat
tanssien järjestäjät ovat tallella ja luottamus siihen,
että pystymme säilyttämään tämän kulttuurimuodon
on vahva.
Ansiomerkki-ja standaarisäännöt
1. Kultaisen ansiomerkin tarkoituksena on olla saajalleen
tunnustuksena hänen Suomen Huvijärjestäjien Keskusliitto
Ry:n hyväksi tekemästään työstä ja kannustuksena
edelleen uhrautuvaan työhön Suomen huvielämän edistämiseksi.
2. Ansiomerkin myöntää Liiton johtokunta
joko omasta aloitteestaan tai saatuaan perustellun ehdotuksen jäsenseuroilta
tai jäseniltä.
3. Kultamerkki voidaan myöntää henkilölle,
joka on erityisesti ansioitunut toiminnassaan tai työssään
huvielämän edistämiseksi.
4. Ansiomerkki annetaan vain kerran samalle henkilölle.
5. Standaari (pöytälippu) voidaan antaa kotimaiselle yhteisölle
tai henkilölle erikoisen ansiokkaasta toiminnasta huvielämän
hyväksi tai kiitollisuudenosoituksena hyvästä yhteistyöstä.
6. Standaarin antamisesta päättää
Liiton johtokunta joko omasta aloitteestaan tai jäsenten ehdotuksesta.
7. Ansiomerkin ja standaarin muodon sekä mitat vahvistaa
Liiton johtokunta.
8. Ansiomerkkien ja standaarien saajista pidetään
luetteloa ja myöntämispäätökset kirjataan Liiton
johtokunnan pöytäkirjaan.
9. Ansiomerkkien ja standaarin kustannuksista vastaa
tilaaja.
10. Ansiomerkkiä saa kantaa ainoastaan sen saaja,
eikä standaaria saa sen saaja luovuttaa toiselle henkilölle.
Kunniajäsen
Henkilöitä, jotka jatkuvasti pidemmän aikaa tai muuten
ovat toiminnallaan erikoisessa määrässä edistäneet
liiton tarkoitusperien toteuttamista, voidaan liittokokouksen päätöksellä
kutsua liiton kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi taikka heille
voidaan liittojohtokunnan päätöksellä antaa liiton
ansiomerkki.
Vuoden huvijärjestäjän valinta
Suomen Huvijärjestäjien Keskusliitto on vuodesta 1985 valinnut
jäsenistöstään vuoden huvijärjestäjän,
joka palkitaan Parketti-patsaalla. Lisäksi huvipaikka saa vuodeksi
punaisen Huvihattu -kiertopalkinnon.
Vuoden huvijärjestäjän valinnassa huomioidaan seuraavat
asiat:
- huvipaikan kehittäminen
- henkilökunnan koulutus
- hyvä ohjelmapolitiikka
- pitkön tähtäimen suunnittelu huvipaikan kehittämisessä
- "tuotteen" markkinointi
- jäsenmaksujen ja lakisääteisten velvoitteiden hoitaminen
Lyhyesti sanottuna tavoitteena on hyvä kokonaisuus.
Vuoden huvijärjestäjäksi on valittu:
1985 Suonenjoen Vasama ry
1986 Evijärven Nuorisoseura ry / Evijärven Nuorisoseuan lava
1987 Mietaan Nuorisoseura ry / Mietaan nuoriso- ja urheilutalo
1988 Köyliön Lallintalo
1989 Nivalan Urheilijat ry / Tuiskula
1990 Teuvan Rivakka ry / Kaarihovi
1991 Lestijärven Kiisto ry / Discoland
1992 Yläneen VPK ry / Valasranta
1993 Savitaipaleen Urheilijat ry / Säänjärven lava
1994 Kauhajoen Karhu ry Kauhajoen Kasino
1995 Hankasalmen Hanka ry / Hangan lava
1996 Evijärven Alapään Nuorisoseura ry / Alapään
Nuorisoseura
1997 Ruokolahden Raju ry / Suikkalan lava
1998 Kuikan Pvy ry / Kuikan lava
1999 Lapuan Virkiä ry / Latosaari
2000 Punkalaitumen Kunto ry / Särkkä
2001 Sotkamon Nuorisoseura ry / Naapurivaara
2002 Saarijärven Pullistus ry / Kukonhiekka
2003 Auran Nuortentalosäätiö sr./ Auran Nuortentalo
2004 Kangasniemen Retkipaikka säätiö/ Syvälahden Lava
2005 Ylikiimingin Nuijamiehet Ry / Nuijamiesten Lava
2006 Someron Esa ry / Esakallion lava
2007 Huvijärjestäjää ei nimetty valintakäytännön muuttamisen vuoksi
2008 Eräjärven Urheilijat / Rönnin lava
|
Ansiomerkkejä
Vuoden huvijärjestäjiä
Eräjärven
Urheilijat ry,
RÖNNIN LAVA 2008
Ylikiimingin
Nuijamiehet ry, Nuijamiesten lava 2005
Syvälahden lava 2004
Auran Nuortentalo 2003
Kukonhiekka 2002
Naapurivaara 2001
Särkkä 2000
Latosaari 1999
Klikkaa kuva suuremmaksi
|
Liiton tarkoitus
